Kokoonnuimme perinteiseen tapaan viettämään pikkujoulua Hansa-saliin.
Esko toimi erinomaisena juontajana ja oma combo piti meidät oikeassa rytmissä.
Juhlijoita oli tullut mukaan kiitettävä määrä.
Juontajan sekavan raportin perusteella ei käynyt selväksi, oliko myöhästymisen syy hänen kellonsa olo kesä- tai talviajassa vaiko vallan Ruotsin vallan ajassa. Saimmepa ainakin hyvän syyn avata kurkkujamme yhteislaululla ennen hänen saapumistaan. Saimmepa samalla todisteen, että Pekalla on hyvä bassobaritoniääni.
Etukäteen oli luvattu hyvää ohjelmaa ja paljon arpajaisvoittoja. Kuten kuvat jäljempänä todistavat, molemmat pitivät paikkansa.
(Klikkaa kuvia niiden suurentamiseksi.)
Pikkujouluväkeä sali täynnä
Ohjelmasta mainittakoon sen verran että meille esiintyi ladyduo Räihälän Hilma ja Päivölän Helga kurtunvetäjän kanssa. Tulivat sieltä jostain Marttilan-Liedon akselilta. Vaan kuka tuota varmasti tietää. Esiintyjien mahdolliset sukulaisuussuhteet kehenkään talliveljeen kiistetään puhtaana sisäpiirin tietona.
Helga ja Hilma ( vai oliko se nyt päinvastoin)
Ladyjen sanoitukset olivat sen verran kuumaa kamaa, että ujon pojan korvat punastuivat.
Tietokilpailu
Mielenkiintoista, että kun jotain laulua lauletaan täysin toisilla sanoilla, tutunkin sävelen yhdistäminen sen oikeaan nimeen käy varsin hankalaksi. Mikä lienee ollut tarkoituskin.
Arpajaisissa
toimi tämä Marxiin kasaantumisteoria: Kellä jo paljon on, sille vielä lisää annetaan. Toivottavasti Pekan käsi ei sentään kovin puutunut.
Kun kaikki – myös tontut – olivat saaneet mahansa täyteen makoisaan jouluruokaa, ryhdyttiin tanssimaan, ettei Eskon ennustama uni olisi saanut valtaa liian äkkiä.
Ja tässä vaiheessa kuvaaja poistuu pieteettisyistä paikalta.
Hyvää yötä kaikki.