Aarnen Talli on aikanaan syntynyt Turun Voimistelijat ry:n aktiivien ansiosta. Turun Voimistelijat ry:n syntyyn taas olivat tiettävästi vaikuttamassa Turun Riennosta (perustettu 1906) lähteneet aktiivijäsenet. Turun Voimistelijat sai Riennolta kaiken sen, mitä vielä oli jäljellä seuran telinevoimistelusta. Taustoista lisää Jorman maailmassa.

---

Esitelmä 90-vuotisjuhlassa 24.10.2015.        Keijo Haukioja

TURUN VOIMISTELIJAT RY 1925–2015

Marraskuun 19. päivänä 1925 kokoontui 28 voimistelun harrastajaa Hansa-kahvilassa Turussa. Kokouksen tuloksena he perustivat yhdistyksen, jonka nimeksi tuli Turun Voimistelijat. Seuran tarkoituksena oli suomalaisen miesvoimistelun kaikenpuolinen kehittäminen ja toverihengen juurruttaminen jäseniinsä. Perustajina olivat aktiiviset harrastajat ja toiminta käynnistettiin ripeästi niin, että jo 29.päivä marraskuuta oli lehdessä ilmoitus harjoitusten alkamisesta maanantaisin ja keskiviikkoisin kahdella ryhmällä; terveysvoimistelijat ja a-ryhmä. Terveysvoimistelijat tarkoittanevat nykyistä kuntovoimistelua.

Turun Voimistelijat hyväksyttiin Yhdistysrekisteriin 26.2.1926.

Seuran ohjelmaan kuuluivat voimistelunäytökset ja -kilpailut. Viipurin Yleisiin Voimistelujuhliin osallistuttiin vuonna 1927. Alkuvaiheen aikaansaannoksista mainittakoon erityisesti myös ”Pekan paana”-luisteluradan ylläpito talvisin Aurajoen jäällä vuosina 1927–1935. Pääsymaksuja perittiin sekä rannalla katsojilta että luistelijoilta. Perustamiseen saatiin kaupungilta 10 000 markan laina.

Seuralle vihittiin lippu vuonna 1934 ja uusi lippu oli esillä SVUL:n 75-vuotisjuhlan näytöksessä samana vuonna. Suomen Suurkisoihin osallistuttiin vuonna 1938.

Seuraan perustettiin poikaosasto 1936, jonka jäsenet olivat pääasiassa oppikoululaisia. Sotien aikana toiminta olikin pääasiassa poikaosaston varassa.

Sota-aikanakin toimintaa oli ja mm. 1941 seura osallistui Suomi-Ruotsi maaottelumarssiin. Ruotsin kanssahan järjestettiin yhteishengen luomiseksi sotien jälkeenkin hiihto- ja kävelymaaotteluita ainakin 1950-luvulle saakka. Moni läsnäolijoistakin on varmaan niihin osallistunut.

Toiminta vilkastui taas sotien jälkeen ja vuosittain seura osallistui paikallisiin ja kansallisiin voimistelunäytöksiin. Yhteistyötä tehtiin Turun Pyrkivän ja erityisesti Turun Naisvoimistelijoitten kanssa näytöksin Turussa, Naantalissa, Salossa ja Paraisilla.

Seuran toimintaan liittyi vuonna 1946 voimistelunopettaja Viljo Lakio, joka monta vuotta toimi ohjaajana, kouluttajana ja erityisesti kilpailujoukkueen valmentajana.  Toimintaan osallistui myös useita nimekkäitä voimistelijoita kuten Simo Sappinen.

Sodan jälkeinen pula-aika antoi oman leimensa toimintaan. Seuran aktiivisuutta osoitti vuonna 1948 halkosylin hankkiminen Turun Lyseolle, jotta harjoitusten jälkeen saatiin lämmin suihku.

1940-luvun lopun esiintymisiä olivat Suomen Suurkisat 1947 ja Auran kisat 1949.

Historiassa erityisesti 1950-luku on ollut vilkasta kilpailutoimintaa ja seura saikin huomionosoituksia Suomen Voimisteluliitolta. Seuran lippu oli taas esillä SVUL:n 100-vuotisjuhlassa 1954. Tyttöosastokin perustettiin, mutta sen toiminta lopahti nopeasti.

Seura järjesti vuosina 1945–1955 sangen arvostetut Turun Tuoppi-nimiset kansalliset voimistelukisat. Seura osallistui Suomen Voimisteluliiton päivään Jyväskylässä 1952, Ivar Wilskman-päivään 1954 sekä lisäksi Helsinki-Maaseutu voimisteluotteluun 1954 ja Suomen Suurkisoihin 1956. Suurkisoihin on osallistuttu myöhemminkin mm vuonna 1966.

Uutena yhteistoimintaseurana tuli 1960-luvun alkupuolella mukaan Åbo Turnförening, jonka kanssa käytiin kilpailuja kävelyssä, hiihdossa, jalkapallossa ja neliottelussa.

Poikaosasto osallistui menestyksellä useina vuosina eri puolilla Suomea järjestettyihin Poikavoimistelupäiviin. Osaston merkittäviä tapahtumia olivat osallistuminen vuoden 1969 Gymnastradaan Baselissa Sveitsissä, jossa tuhannet voimistelijat eri puolilta maailmaa kohtasivat toisensa kilpailujen, näytösten ja yhdessäolon merkeissä sekä osallistuminen Göteborgin 350-vuotisjuhlaan 1971.

Poikaosaston toiminta jouduttiin lopettamaan 1973 ohjaajapulan ja taloudellisten syitten takia, vaikka seuralle oli kerätty varoja järjestämällä tupailtoja ja näytöksiä sekä iltamat yhdessä Turun Naisvoimistelijoitten kanssa.

Aikuisten puolella toiminta jatkui edelleen vilkkaana painottuen vähitellen entistä enemmän kuntovoimistelun puolelle.

Turun Voimistelijat ja Åbo Turnförening osallistuivat yhteisellä joukkueella Turun Päivän voimistelunäytökseen 1975.

1990-luvun alku oli seuran kilpavoimistelujoukkueelle erityisen menestyksellinen.  8-miehinen joukkue voitti hopeaa Suomen Suurkisoissa veteraanisarjassa kesällä 1990 ja antoi näytöksen joulukuussa Suomen Voimisteluliiton 90-vuotisjuhlassa. Kilpailujoukkueen uutena valmentajana aloitti Ilmari Neuvonen vuonna 1991. Seuran joukkue voitti piirimestaruudet vuosina 1991–1993 Varsinais-Suomen piirin voimistelupäivillä. Suomen Voimisteluliiton voimistelupäivillä saavutettiin 1991 kolmas sija ja 1992 tuli mestaruus. Voimistelua tahditti musiikki, josta esimerkkinä erään näytösohjelman laulut: verryttelyliike, arvon mekin ansaitsemme – sivutaivutusliike, jos sais kerran reissullansa nättiä tyttöä halata…, tasapaino- ja permantoliike, ajetaanpa poijat kyydillä…,kiertoliike, reippahasti lietsomaan…,eteen- ja taaksetaivutus, iske, iske, iske seinään vuoren…, hyppelyliike, varjele luoja ihmisen lasta merimiehen muijaksi…

Vuonna 1993 kuolivat seuran kunniapuheenjohtaja Viljo Lakio ja kilpailujoukkueen ohjaaja Ilmari Neuvonen.  Samoista syistä kuin poikaosasto kaksikymmentä vuotta aikaisemmin, jouduttiin nyt lopettamaan kilpailutoiminta.

Siitä lähtien Turun Voimistelijat on tietoisesti keskittynyt ikääntyvän miesväestön liikuttamiseen. Tavoitteena on kuntoliikunnan avulla ylläpitää ja kehittää liikuntakykyä, lihaskuntoa ja tasapainon hallintaa ja näin antaa kykyä selviytyä arkitoimista iän lisääntyessä. Toiminta on ollut kuntovoimistelua ja lentopalloa. Viikoittain on neljä omaa harjoituskertaa ja keskiviikkoisin yhteisharjoitukset sisarseuran Aarnen Tallin kanssa, joka perustettiin Aarne Haahtelan johdolla vuonna 1972 Turun Voimistelijoitten vapaamuotoisemmaksi toimintaryhmäksi.

Seura järjestää vuosittain hiihto- ja patikkaretkiä sekä hiihto- ja kävelykilpailuja jäsenille. Vuorovuosin järjestävät seura ja hyvä yhteistyökumppani Åbo Turnförening seurojen väliset hiihto- ja kävelykilpailut. Jalkapallo ja neliottelu ovat jääneet pois ohjelmasta. Seurojemme ikärakennetta kuvaavat hyvin hiihto-ottelujen tulokset. Alle 65 -vuotiaitten sarjoissa ÅTF on ylivoimainen, mutta yli 75 -vuotiaitten sarjoissa Voimistelijat – kokonaistuloksen ollessa niukasti meidän eduksemme.

Talvisin tehdään Aarnen Tallin kanssa yhteinen viikon hiihtoretki Lappiin, nyt jo pitkään Äkäslompolon laduille. Nämä Lapin retket ovat olleet säännöllisiä jo vuodesta 1955.

Turun Voimistelijat on ollut mukana Turussa järjestetyissä ”Kepeästi kesään”- ja muissakin seniorien liikuntatapahtumissa näytöksin tai toimijoina.

Seuran jäsenmäärä on viime vuosina hitaasti kasvanut ja on nyt noin 130. Keski-ikä on pitkälti yli 70 vuotta, mutta se ei ole aktiivista toimintaa estänyt. Vanhimmat aktiivit ovat yli 90-vuotiaita (esimerkkinä Antti Heikkilä). Nykyisistä jäsenistä pisimpään ovat olleet mukana jo 60- ja 70-lukujen taitteesta. Toiminta perustuu vapaaehtoisten omasta jäsenistöstä kehittyvien vertaisohjaajien käyttöön.

Varainhankinta muodostuu vakaasti jäsenmaksuista, salimaksuista ja kaupungin avustuksista. Yksi merkittävä tuotto saatiin vuonna 2010 järjestetystä Maalaislääkäri Kiminkisen esiintymisestä Turun Lyseon täydelle salille. Kaupungin säästöistä johtuen tulee tuki aikuisliikuntaan huomattavasti pienenemään jo tänä vuonna.. Toivottavasti seuran johto löytää ratkaisuja, joilla kuntoliikuntaamme voidaan aktiivisena jatkaa.